Jätkäsaaren kiertotalouskortteli vie rakennusalaa kohti kiertotaloutta

Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan ja rakennetaan vuosina 2021–2025 yhteisöllinen kiertotalouskortteli, jonka rakennuttajia ovat Yrjö ja Hanna -säätiö sekä NAL Asunnot Oy. ARAn 40-vuotisella korkotuella rahoitettuun kortteliin tulee kolme erilaista asumisyhteisöä: asumisoikeusasumista perheille, vuokra-asumista ikäihmisille sekä nuorisoasumista alle 30-vuotiaille. Suunnittelusta vastaa kaksi helsinkiläistä arkkitehtitoimistoa, ARK-house arkkitehdit (Yrjö ja Hanna -säätiön osuus, tontti 1) ja INARO (NAL Asuntojen osuus, tontti 2).

Kiinteistö- ja rakennusalalla on menossa iso muutos kohti kiertotaloutta. Osana tätä kehityshaastetta Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli oli mukana ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -kasvuohjelmassa. Kierrätyspohjaiset puutuotteet ja -rakenteet Kiertotalouskorttelissa (VN/9241/2019) käynnistyi vuoden siirtymisen jälkeen maaliskuussa 2021 ja päättyi marraskuussa 2022.

Kehityshankkeessa valmistui kuusi osaraporttia ja seitsemäs yhteenvetomainen loppuraportti. Osaraportit keskittyvät kiertotalouden mukaiseen arkkitehtuuriin (osaraportit 1,2 ja 6), kansainvälisiin kokemuksiin kiertotaloudesta ja puurakentamisesta (osaraportit 3 ja 4) ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön ja hyväksymismenettelyihin (osaraportti 5). Hankkeen loppuraportti (osaraportti 7) käy laajemmin läpi kiertotalouden lähtökohtia, liiketoimintamalleja sekä kuvaa hankkeessa kehitettyä kiertotalouskonseptia (Sata tarinaa kiertotaloudesta). Hankkeen toimijakonsortio osallistui 25.–27.10.2022 pohjoismaiseen opintomatkaan, jonka kokemusten pohjalta toteutui kiertotalouden soveltamista käsittelevä idearaportti.

Kehityshanke auttoi osapuolia ymmärtämään kiertotalouden merkityksen osana uudisrakennushanketta. Tulevina vuosina tapahtuva muutos fossiilisia materiaaleja käyttävästä suorasta taloudesta hiilineutraaliin kiertotalouteen tulee muuttamaan alan liiketoimintamalleja, teollisen rakentamisen prosesseja, yritysten liiketoiminnan ekosysteemejä ja koko rakennus- ja kiinteistöalan toimintakulttuuria. Kehityshankkeen ansiosta konsortiossa mukana olleet rakennuttajat, arkkitehtitoimistot ja kiertotalouden asiantuntijayritys saivat kehityshankkeessa liiketoimintaansa vahvistavaa osaamista.

Kiertotaloudessa materiaalien erilaiset kierrot ovat keskipisteessä: tavoitteena kaventaa, hidastaa, sulkea tai uudistaa kiertoa.

Kehityshankkeen käynnistyessä vuonna 2021 kiertotalous oli uutta sekä konsortion jäsenille että rakennus- ja kiinteistöalalla yleisemminkin. Vuoden 2022 aikana kiertotalouden ymmärrys alalla alkoi muotoutua, ja mediassa alettiin yhä laajemmin kirjoittaa rakennus- ja kiinteistöalan vihreästä siirtymästä sekä rakentamisen kiertotaloudesta. Myös rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä vastaavien viranomaisten pitkään torjuva ja ongelmia näkevä suhtautuminen muuttui, kun kesäkuussa 2022 ympäristöministeriö linjasi uudelleenkäytön mahdolliseksi.

Kehityshanke tuotti osaamista, jota hyödynnettiin korttelin luonnossuunnittelussa. Keväällä 2023 toteutettavassa rakennussuunnittelussa tullaan soveltamaan hankkeessa kehitettyjä oppeja ja ajattelutapoja: materiaaleilta vaaditaan pitempiä elinkaaria sekä niiden huollettavuuteen, korjaukseen ja uusimiseen tullaan vaatimaan mietittyjä prosesseja. Hiilineutraalius mitataan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskennoilla. Korttelissa olevien tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus ovat keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Kehitetty Sata tarinaa kiertotaloudesta -toteutuskonsepti tulee ohjaamaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti urakoitsijaa, rakennuttajia ja kiinteistönomistajia, materiaalitoimittajia ja palvelun tuottajia sekä myös korttelissa toimivia ja siellä asuvia eri-ikäisiä asukkaita.

Lisätietoa hankkeesta:
Kimmo Rönkä, kestävän tulevaisuuden ohjelmajohtaja
Yrjö ja Hanna -säätiö
kimmo.ronka@yrjojahanna.fi
050 3397550