Kategoria: uutiset

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry valitsi syyskokouksessaan hallitukseensa uusia jäseniä, joista yksi on Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jaana Närö (Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka) ja  varapuheenjohtajaksi valittiin Raimo Hätälä (Sivakka-yhtymä Oy, Oulu). Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Jukka Anttonen (Lahden Talot Oy, Lahti), Veli Haukka (Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Lohja), Jaakko Kammonen (Espoon Asunnot Oy, Espoo), Esa Kankainen (Asuntosäätiö sr, Espoo), Petri Kokkonen (Yrjö ja Hanna -säätiö sr, Helsinki), Heli Kotilainen (Setlementtiasunnot Oy, Helsinki), Esa Mustonen (TA-Asumisoikeus Oy, Espoo), Jari Mäkimattila (A-Kruunu Oy, Helsinki) ja Taina Ruhala (Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärvi).

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry antoi syyskokouksessa julkilausuman. Sen mukaan ARA-asuminen tuottaa laatua kohtuulliseen hintaan. ARA-asumisessa on mahdollista yhdistää useita asumisen laatuun liittyviä tekijöitä, kuten asumisväljyyttä ja hyvää hinta-laatusuhdetta. ARA-asunnot ovat myös yleensä väljempiä kuin vapaarahoitteiset asunnot.

Vuonna 2022 KOVAn edunvalvonnassa korostuvat asuntopolitiikan 8 vuoden kehittämisohjelman toimeenpano, kiinteistökannan hiilineutraalisuusasiat ja valmistautuminen vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, Jaana Närö linjaa.

KOVA ry

Vuonna 2013 perustettu yhdistys, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen suurin edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 107 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 290 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 450 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 75 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 60 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja yli 80 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2021 yhteensä lähes 7 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Valkokullassa tehostettua palveluasumista tarjoavat ryhmäkodit siirtyivät Kirkkonummen kunnan palvelutuotannon piiriin kesäkuussa 2021.

Olemme syksyn aikana arvioineet oman palvelutoimintamme jatkuvuutta Valkokullan senioriasumisen puolella ja todenneet, että jatkamiselle ei valitettavasti ole edellytyksiä. Kaikki Yrjö & Hanna Oy:n palvelut päättyvät Valkokullassa tänään 3.11.2021. Jatkossa senioriasumisen asukkaat voivat halutessaan ostaa kotiin tuotavia palveluja muilta yksityisiltä palveluntuottajilta, tai hakeutua kunnan kotihoidon piiriin, mikäli kotihoidon kriteerit täyttyvät.

Valkokullan kiinteistö on edelleen Yrjö ja Hanna -säätiön omistama, joten asukkaiden vuokrasopimuksissa ei tapahdu muutoksia. Valkokullan seniorivuokra-asuntojen haku tapahtuu myös edelleen nettisivuillamme olevan asuntohakemuksen kautta.

Päivän tavoitteena on edistää lasten ja vanhojen ihmisten kohtaamista ja sukupolvien välistä yhteyttä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n aloitteesta isovanhemmille nimettyä päivää on vietetty jo vuodesta 1985.

Vuoden isovanhempi –tunnustuksen saajaksi on tänä vuonna valittu Aktivistimummot. Kaksi vuotta sitten perustettu liike tahtoo omalta osaltaan tehdä konkreettisia tekoja tulevien sukupolvien hyväksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liikkeeseen kuuluu jo noin 6000 mummoa, pappaa ja ”mummohenkistä” aktiivia. Aktivistimummot välittävät tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta, kampanjoivat yhdessä eri tahojen kanssa ja pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin. Toiminnan kipinänä on aktivistien halu vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta toimimalla yhdessä käyttäen omaa osaamistaan ja vuosien varrella syntyneitä verkostojaan.

Ikääntyneistä on moneksi! Oikein hyvää Isovanhempien päivää niin Aktivistimummoille, isovanhemmille kuin muillekin mummo- ja pappahenkisille!

Palvelutalo Eurakodin yhteyteen rakennettava uusi, yhteisöllinen senioritalo sai pitkällisen pohdinnan jälkeen nimekseen Euran Helmiina. Kiitämme kaikkia nimikilpailuun osallistuneita!

Keväällä 2022 valmistuvasta Euran Helmiinasta lisätietoa löytyy kohteen omalta sivulta. Päivitämme Helmiinan sivulle myös tarkemmat tiedot kohteen asunnoista sekä asuntojen hakuajasta. Seuraa siis sivujamme!

Yrjö ja Hanna -säätiö rakennutti Vantaan kaupungille hoivakodin ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville ikääntyneille. Kylväjänkujalle kuun vaihteessa valmistuneessa kaksikerroksisessa rakennuksessa on yhteensä 54 asukaspaikkaa. Oman huoneen lisäksi asukkaiden yhteiskäytössä on ruokailu- ja oleskelutiloja. Viihtyisä piha-alue tarjoaa mahdollisuudet turvalliseen ulkoiluun, ja lasitetut terassit ja parvekkeet jatkavat kesäkautta keväällä ja syksyllä. Yrjö ja Hanna -säätiö omistaa kiinteistön ja Vantaan kaupunki tuottaa itse palvelut.

Vankka kokemus hoivatalojen rakentamisesta sekä tuntemus palveluiden tilatarpeesta myös hoitohenkilökunnan näkökulmasta ratkaisivat aikanaan Yrjö ja Hanna -säätiön valinnan kohteen rakennuttajaksi. Rakentaminen sujuikin hyvin ja suunnitellusti, tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa.

Vantaan väestö vanhenee nopeasti ja tehostettuun palveluasumiseen on jonoa. Olemme iloisia, että olemme osaltamme voineet olla helpottamassa tilannetta. Uudet viihtyisät, toimivat ja esteettömät tilat toivottavat tulevat asukkaat ja työntekijät tervetulleiksi!

Keväällä 2022 valmistuvassa senioriasokohteessamme, Tuusulan Vennyssä, on vielä joitakin yksiöitä tarjolla.

Käyttövastike kompakteissa 31 m2:n yksiöissä on alkaen 371,54 €/kk ja aso-maksu alkaen 19.535 €. Lue lisää Tuusulan Vennystä ja laita asuntohakemus tulemaan! Hakemuslomakkeen löydät täältä.

Iris Rekola on aloittanut Yrjö & Hanna Oy:n sekä Yrjö ja Hanna Hoivapalvelut Oy:n toimitusjohtajana 11.8.2021. Petri Kokkonen jatkaa Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtajana.

Iris on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja omaa pitkän kokemuksen liiketoiminnan kehityksestä. Aiemmin Iris on työskennellyt mm. Postilla, Attendolla ja Kuntarahoituksessa. Iriksen yhteystiedot löytyvät täältä.

Onnela-koti sijaitsee luonnon helmassa, Kajaaninjoen rannalla. Huoneistojen ikkunoista on näkymät joelle, puistoon tai lähimetsään. Asukkaat pääsevät seuraamaan joella uiskentelevia joutsenperheitä ja onpa pihapiirissä nähty kettukin. Luonnon läheisyys itsessään tuo mielenrauhaa, mutta Onnela-kodissa luontoa käytetään myös tavoitteellisesti, osana laadukasta hoitotyötä. Green Care Finland ry onkin myöntänyt Luonto Voima -laatumerkin Onnela-kodin palvelulle ”Ikäihmisten aisteja aktivoiva toiminta”. Näin luontoympäristön ja luonnon materiaalien hyödyntäminen näkyy Onnela-kodissa talon Green Care –vastaavan, Anna Kärkkäisen, kuvailemana:

Palvelutalomme aidatulla sisäpihalla, jossa muistisairaatkin voivat liikkua turvallisesti, on aistipuutarha perennoineen ja marjapensaineen, itse siemenistä kasvatetut herneet ja yrtit sekä yhdessä puutarhalta haetut ja istutetut kesäkukat. Pitkin kesää ja alkusyksyllä kerätään satoa ja herkutellaan itsekasvatetuilla kasviksilla. Itse kasvatetut porkkanat, retiisit, salaatit ja ruohosipulit maistuvat hyvältä, tuovat hymyn huulille ja antavat onnistumisen iloa.

 

Ruokasalin suuret ikkunat houkuttelevat ulkoilemaan. Ruokasalin ovesta pääsee suoraan ulos, jossa on puutarhakeinu ja istuimia. Ruoan jälkeen vanhukset pääsevät helposti itse tai avustettuna ulos seurustelemaan. Yhteisöllisyys on huomioitu myös sisustuksessa järjestelemällä huonekalut ja piha niin, että se houkuttelee vanhuksia kokoontumaan yhteen.

 

Palvelutalon pihapiirissä on kaksi tulisijaa, joiden ääreen on helppo kokoontua niin kesällä kuin kauniina talvipäivänäkin. Talon miehet voivat yhdessä hakea puuvajasta polttopuut ja laittaa yhteistyössä hoitajan kanssa tulet palamaan. Yhdessä voimme ihailla jokimaisemaa, tuijottaa tulta ja nauttia yhdessäolosta vaikka laulaen. Toinen tulisija näkyy suurista maisemaikkunoista hienosti, joten tulta voi katsella myös sisältä. Talon naisilla onkin tapana katselle miesten touhuja ikkunoiden takaa. Savun tuoksu tulee joskus sisälle saakka.

Pala kainuulaista luontoa on tuotu myös Onnela-kodin sisälle, kolmannen kerroksen juttunurkkaukseen rakennettuun Kianto -aistihuoneeseen: Lattia on päällystetty sammaleenvihreällä kokolattiamatolla. Seinän vieressä on hiekkatie ja pieni suo pitkospuineen, joilla voi harjoitella tasapainoa erilaisilla alustoilla liikuttaessa. Seinässä kiinni oleva turvakaide auttaa hiekalla ja pitkospuilla kävelyssä. Seinät on maalattu vihreän sävyillä ja niihin on kiinnitetty puiden oksia, joita voi kosketella. Tilassa on suuri polyrottinkinen riippukeinu, jossa voi istua ja rentoutua. Riippukeinu on valittu ominaisuuksiensa puolesta parhaaksi vaihtoehdoksi vanhuksille. Siihen on helppo ja turvallinen istuutua sekä nousta ylös. Se ei pääse karkaamaan alta, eikä jalat pääse luistamaan ylös noustessa.

Yksi seinä on tapetoitu metsäaiheisella valokuvatapetilla ja toinen rantamaisemalla koivuineen. Kasvillisuus on suoraan metsästä. Lattiasta kattoon on kiinnitetty muutamia männyn ja koivun runkoja, joiden väliin voi kävellä. Tilaan on tuotu erikokoisia kiviä ja erilaisia valoja. Valojen avulla on luotu aidon näköinen nuotio ja säädettävän yleisvalaistuksen avulla voi tilaan luoda tunnelmaa auringonpaisteisesta päivästä kuun valoon. Linnunlaulua tai rentouttavaa musiikkia voi kuunnella linnunpönttöihin piilotetuista kaiuttimista. Vesialtaasta kuuluu veden solinaa ja sen pohjalta voi noukkia kiviä tai kokeilla myrkyttömien pallopartalevien pehmeyttä. Kannot tuovat aitoa metsän tuoksua tilaan.

Aistihuone Kianto on luotu mm. masennuksesta ja alakuloisuudesta kärsivien asukkaiden aktivoimiseksi ja virkistämiseksi, jotta he lähtisivät liikkeelle, pois omasta asunnosta, jotta heille olisi joku mielenkiintoinen paikka, minne mennä ja syy nousta pois sängystä. Samalla ajatukset siirtyvät pois omasta olotilasta.

 

Kiannon suunnittelussa on huomioitu myös levottomien muistisairaiden rauhoittaminen ja ahdistuneisuuden lievittäminen. Kiannossa levoton muistisairas voi pysähtyä aistimaan luonnon elementtejä. Virtaava viileä vesi ja linnun laulu kääntävät ajatukset pois ahdistuksesta ja päämäärättömästä vaeltamisesta. Pitkälle muistisairaiden asukkaiden omaisia kannustamme menemään Kiantoon yhdessä vanhuksen kanssa. Jos muistisairaan sanat ovat unohtuneet, niin aistihuoneessa on helppo viettää aikaa yhdessä ja puheen aiheita löytyy helposti.

 

Aistihuonetta voidaan käyttää myös työhyvinvoinnin lisäämiseen. Henkilökunta voi käydä Kiannossa palautumassa esim. raskaan asukaskohtaamisen jälkeen tai tauolla rentoutumassa. Kiannossa voidaan pitää myös palavereja tai opiskelija-arviointeja.

Kianto-aistihuoneeseen voit tehdä nojatuolimatkan katsomalla siitä kuvatun videon täältä.

Virike- ja virkistystoiminnassa hyödynnämme luontoa mm. innoittajana. Olemme tehneet esimerkiksi ruoho-/paperimassasta pariskunnan lähes oikean kokoisia joutsenia. Kädentaidoissa käytämme mm. puuta ja villaa. Ruokasalin seinällä paistaa asukkaiden tekemä aurinko, jonka keskusta on tehty villalankatupsuista ja säteet huovutettu villasta. Talvisin virike- ja virkistystoiminnoissa huovutamme, neulomme, virkkaamme, värkkäämme ja tärkkäämme kaikenlaista. Luonto on mukana innoittaja ja motivaattorina sekä antaa materiaaleja, kuten villaa, kiviä, hiekkaa, käpyjä ym….

 

Virike- ja virkistystoiminnalla luomme palvelutaloon oman tiiviin yhteisön, johon kaikki ovat tervetulleita. Hoitajat huolehtivat, että liikuntarajoitteiset tai muuten apua tarvitsevat asukkaat pääsevät halutessaan paikalle yhteisiin hetkiin. Yhdessä tekeminen ja porukassa oleminen saa aikaan parhaan yhteenkuuluvuuden tunteen. Onnistumisen ilo luo yhteishenkeä. Toimintatuokioihin on lupa tulla myös katsomaan, ei ole pakko tehdä mitään, jos ei halua.

 

Aistihuone Kiannossa olemme pitäneet syksyllä ja talvella rentoutushetkiä. Hoitajan ollessa koko ajan läsnä on ollut mahdollista ottaa keskelle huonetta suuri tarjotin, johon on koottu muutamia kynttilöitä. Piirissä istuessa, rauhallisen musiikin soidessa taustalla ja kynttilän liekkiä tuijottaessa yhteisön tärkeys on korostunut. Tunteita voi purkaa ja jakaa vapaasti ja yhteen kuuluvuuden tunne on ollut vahva.

Green Care Finland ry kehittää luontoavusteista toimintaa valtakunnallisesti ja haluaa tuoda esille kaikkien ihmisten oikeudet luontoon, liikuntaan ja yhteisölliseen kokemiseen. Lisätietoa Green Care Finland ry:stä sekä laatumerkistä löydät täältä.

Onnela-kodissa on nimettynä Green Care -vastaava, joka on suorittanut Green Care ohjaaja- ja kouluttujakoulutuksen. Myös sijaiset ja opiskelijat perehdytetään Green Care -toimintaan. Hoidolliset tavoitteet ja niiden toteutumiset kirjataan asukkaiden henkilökohtaisiin hoito- ja kuntoutussuunnitelmiin. Tavoitteisiin pääsemistä ja vaikuttavuutta seurataan havainnoimalla, keskustelemalla sekä asiakastyytyväisyyskyselyillä.

Konserniyhtiöidemme ostolaskuosoitteet muuttuvat 1.6.2021. Löydät uudet ostolaskuosoitteet täältä.

Päivitämme uudet osoitteet myös Laskutus-sivulle sekä lähetämme toukokuun aikana toimittajille tiedotteen muutoksista.