Kategoria: uutiset

Kesäkuun lopussa valmistuvan seniorivuokratalon, Helmiinan, asunnot ovat nyt jatkuvan haun piirissä.

Kohteessa on vielä muutamia kaksioita odottamassa uusia asukkaitaan! Hae nyt ja pääset muuttamaan ihanaan uuteen kotiin ihan pian! Hakuohjeet löydät täältä.

Työmaa on vielä työn touhussa, mutta järjestämme tarvittaessa mahdollisuuden tutustua taloon erikseen sovittaessa. Ota yhteyttä talon palveluesihenkilöön tai palvelupäällikköön, yhteystiedot löydät Helmiinan sivuilta.

Käsittelemme parhaillaan jo tulleita hakemuksia ja otamme hakeneisiin yhteyttä mahdollisimman pian.

Oletko koskaan miettinyt, minkälaista olisi asua Onnelassa?
Tästä kertovat meille ne parhaat asiantuntijat eli Onnela-kodin asukkaat, jututtajana toimi hoitajamme Krista.

No minä oon kyllä nauttinu. Ei tämä hassumpi paikka ole asua. Tuo ruokailu on kyllä hyvä. Ja vapaus liikkua, kertoo Matti. Mies on asunut Kajaanin Onnela-kodissa jo viisi vuotta.

Matti viihtyy päivät pääosin omassa pienessä kaksiossaan, jollaisia suurin osa Onnela-kodin 35 asunnosta on. Iltaisin tulee toisinaan vietettyä aikaa muiden asukkaiden seurassa yhteisissä tiloissa. Katsellaan yhdessä elokuvia, saunotaan tai grillataan kesällä ulkona makkaraa. Talon omalla kuntosalilla tulee jumpattua, jos ei omalla ajalla niin kerran viikossa ohjatussa äijäjumpassa. Matti on nuorempana harrastanut avantouintia.

Onnelan takapihalla virtaa Kajaaninjoki. Kauniiden näkymien lisäksi joki tarjoaa virkistystä – Mattikin on pulahtanut muistin virkistykseksi ihan Onnelan takapihalla sijaitsevaan avantoon pari talvea sitten, hoitajan kanssa.

Siellä kyllä haihtuu kaikki mielestä henkisesti ja fyysisesti. En minä enää, alkaa tuo ikä jo painaa niin. Nuorempana siinä oli vähän semmoista näyttämisen tarvettakin, Matti muistelee.

Onnela-kodin sijainti on loistava. Jokinäköala on yksi etu, rauhallinen alue toinen. Talo sijaitsee keskeisellä paikalla – Vain kilometrin päässä keskustan palveluista. Tilat on rakennettu vuonna 2001 Kajaanin asuntomessualueelle, ja otettu käyttöön samana syksynä. Alkuaikoina talon toiminta oli ohjauspainotteista, ja taloon muutettiin asumaan hyväkuntoisena. Tämän päivän tarpeet ovat muokanneet palvelutarjontaa, ja nykyään talossa on 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja apua saatavilla vuorokauden ympäri.

Onnelassa tärkeäksi koetaan lämmin tunnelma ja mukavat ihmiset. Arkea todella pyritään tarkastelemaan yksilöllisesti asukkaiden näkökulmasta. Jos nukuttaa myöhään, silloin nukutaan. Aamuvirkut hiippailevat omatoimisesti puurolle – varhaisimmat jo viiden jälkeen. Päivittäiset viriketuokiot pyritään järjestämään monipuolisesti kaikkia kuunnellen. Virikkeellisyys ei rajoitu pelkkiin ohjattuihin tuokioihin, vaan pyritään tuomaan osaksi hyvää ja mielekästä arkea.

Paras puoli on mukavat ihmiset. Oon tykänny täällä olla, kertoo Aila.

Naisella on viime aikoina riittänyt kiireitä. Aila on haastatellut yhdessä palveluesimiehen kanssa työnhakijoita. Edellinen haastattelu oli tänä aamuna – ”Ihan tosi mukava tyttö se oli. Ihan tosi mukava”, Aila kehuu.

Onnelassa on tänä syksynä lähestytty rekrytointihommia asukkaan näkövinkkelistä – heitähän tänne ollaan tulossa hoitamaan. Vapaatakin aikaa Ailalle sentään on jäänyt. Ihan hänen kotinsa seinän takana sijaitsee Onnelan aistihuone Kianto. Paikka on Ailan mielestä tosi kiva.  ”Aina ohi kulkiessa minä vilkaisen, että onko täällä kettään. Ja voin tulla juttelemaan.”

Aistihuoneessa voi rauhoittua yksin tai muiden asukkaiden kanssa, kokeilla kävelyä pitkospuilla, uittaa kättä vedessä. Kuunnella musiikkia tai hiljaisuutta. Hoitajalle se on toisinaan se rauhallinen paikka istahtaa kirjaamaan.

Henkilökunnan vaihtuvuus talossa on pientä. Vuosien varrella hoitajat ovat oppineet arvostamaan toistensa vahvuuksia ja erilaista tapaa tehdä hyvää hoitotyötä.

Asukkaiden hoivan tarve on vaihtelevaa. Osa tarvitsee ympärivuorokautista apua, osa pärjäilee vielä melko hyvin itsekseen. Reino on asunut Onnelassa kohta kokonaisen vuoden.

En minä moittimaankaan voi mennä henkilökuntaa, mies pohtii kysyttäessä mitä mieltä hän on talon palveluista. Hän on kaikin puolin ihan tyytyväinen nykyiseen kotiinsa. Ei kai tämä hassumpi ole sillä tavalla. Vähä minä itekkin välillä ihmettelen, että mitä varten minä oon täällä. 

Myös tältä mieheltä talon tarjoama ruoka saa kiitosta.

Täällä kun saa sen ruuan. Osaan minä tavallaan itekkin jollain lailla ruokaa laittaa. Ei vaan ole niin varma, ettei sen syömisestä mee maha sekaisin, Reino hymähtää.

Teksti ja kuvat: Krista Kelloniemi, Onnela-kodin hoitaja

Helsingin Jätkäsaareen rakennetaan 2021–2024 Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli. Korttelin rakennuttajia ovat Yrjö ja Hanna -säätiö sekä NAL Asunnot Oy. Rakennuttajat ovat laatineet Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) kanssa 19. marraskuuta aiesopimuksen, jonka mukaan Korttelin yhteistiloihin ryhdytään suunnittelemaan Sivistyskulmaa yhdessä Kvs:n kanssa.

Kyseessä on uudenlainen kansalaisoppimisen keskus, jossa kohtaavat yksilöt ja yhteisöt, asiantuntijat ja tutkijat sekä eri-ikäiset oppijat. Kiertotalous näkyy kulman toiminnassa myös oppimisen sisältönä taiteita ja kulttuuria unohtamatta.

Kortteliin luodaan kaikille kansalaisille ja alueen asukkaille tapahtumatoimintaa sekä tuodaan Kvs-säätiön ylläpitämän Etelä-Helsingin kansalaisopiston tarjontaa. Sisältöjä kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

”Kiertotalouskortteli oppimisympäristönä mahdollistaa kestävän kehityksen tuomisen koulutussisältöihin konkreettisesti. Näin voidaan tukea ohjauksellisesti kaiken ikäisiä oppijoita. Kortteliin tulee esimerkiksi tilat monitoimityöpajoille”, sanoo Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori Mia Talikka.

Jätkäsaaren Sivistyskulman on tarkoitus palvella muun muassa Ruoholahden, Jätkäsaaren ja Hernesaaren alueilla asuvia eri-ikäisiä helsinkiläisiä sekä alueella työssäkäyviä ja vierailijoita. Kortteli sijoittuu osoitteeseen Länsisatamankatu 33/Hyväntoivonkuja 1.

Sivistyskulma saa pysyvän sijainnin

Yhteisöllinen asuminen yhdistettynä elinikäiseen oppimiseen luo rakennuttajakumppaneiden ja Kvs-säätiön näkökulmasta uudenlaisia mahdollisuuksia, joita voidaan kehittää yhteisoppimisen periaatteella. Kiertotalouskortteli valmistuu Kvs-säätiön 150-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä, ja tavoitteena on avata toiminta juhlavuonna 2024.

”Ilmastomuutos on suurin ihmiskunnan haaste. Tästä syystä haluamme luoda uuden ajan oppimiskeskuksen ja kaiken ikäisten sivistyskulman, jotta me jokainen voimme tehdä osamme paremman maailman puolesta. Tähän mennessä sivistyskulmamme on ollut virtuaalinen ja pop-up-periaatteella toimiva. On hienoa, että yhteistyön avulla sivistyskulma saa myös pysyvän sijainnin”, sanoo Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi.

Sivistyskulman toimintaidea perustuu hybridityyppiseen tilojen käyttöön, jossa osa tiloista on Kvs:n hallintaan tulevaa pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen perustuvaa tilaa (ns. co-learning-keskus) sekä vuosittaiseen käyttösopimukseen perustuvaa käyttöperusteisesti vuokrattavaa tilaa, kuten verstas- ja pajatilat.

Oppimista sekä ylisukupolvista ja yhteisöllistä kortteliasumista

Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo, että säätiön strategiana on edistää kohtuuhintaista, vastuullista, ylisukupolvista ja yhteisöllistä kortteliasumista. ”Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa luodaan aivan uudenlaista aktiivista, osallistuvaa ja oppivaa kaupunkielämää, mitä tarvitaan kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.”

Kimmo Rönkä on säätiön kestävän tulevaisuuden asiantuntija. Hän kertoo, että korttelin asemakaavan toteutuminen edellytti toimijaa, joka voisi liittää korttelin osaksi Jätkäsaaren kaupunginosaa kansalaistoiminnan avulla.

”Kvs:n kehittämän Sivistyskulman avulla jo lähtöjään innovatiivisesta Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelista tehdään kansainvälisesti erottuva 2020-luvun oppiva ja oivaltava kaupunkikortteli.”

”Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa NAL Asuntojen nuoret asukkaat pääsevät mukaan asumisyhteisöön, jossa voi Sivistyskulmassa kehittää omaa osaamistaan ja taitojaan sekä kiertotaloudessa että muutenkin Etelä-Helsingin kansalaisopiston laajan kurssivalikoiman avulla”, sanoo NAL Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström.

Näin Kiertotalouskortteli syntyy

• Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli suunnitellaan ja rakennetaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti siten, että korttelin rakenteilla on pitkä elinkaari. Lisäksi tilat, rakenteet ja komponentit ovat helposti irrotettavissa, korjattavissa, uusittavissa ja uudelleen käytettävissä.
• Yrjö ja Hanna -säätiön tontille on suunnitteilla ARA-tuella rakennettavia yhteisöllisiä ja täysin esteettömiä asumisoikeusasuntoja sekä ikääntyneille tarkoitettuja täysin esteettömiä yhteisöllisiä vuokra-asuntoja.
• NAL Asunnot Oy:n tontille ollaan suunnittelemassa alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Hankkeen ARA-käsittely on vielä kesken.
• Korttelin arkkitehteina ovat ARK-house arkkitehdit Oy (Yrjö ja Hanna -säätiö ja Sivistyskulma) ja INARO Arkkitehdit Oy (NAL Asunnot Oy). Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli on myös mukana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa sekä ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä -tukiohjelmassa.

Lisätiedot:
Petri Kokkonen, Yrjö ja Hanna-säätiö, toimitusjohtaja, 040 457 1670
Kimmo Rönkä, Yrjö ja Hanna -säätiö, kestävän tulevaisuuden asiantuntija, 050 339 7550
Samuli Killström, NAL Asunnot Oy, toimitusjohtaja 050 420 3964
Lauri Tuomi, Kvs-säätiön toimitusjohtaja, 050 476 9977

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry valitsi syyskokouksessaan hallitukseensa uusia jäseniä, joista yksi on Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jaana Närö (Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka) ja  varapuheenjohtajaksi valittiin Raimo Hätälä (Sivakka-yhtymä Oy, Oulu). Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Jukka Anttonen (Lahden Talot Oy, Lahti), Veli Haukka (Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Lohja), Jaakko Kammonen (Espoon Asunnot Oy, Espoo), Esa Kankainen (Asuntosäätiö sr, Espoo), Petri Kokkonen (Yrjö ja Hanna -säätiö sr, Helsinki), Heli Kotilainen (Setlementtiasunnot Oy, Helsinki), Esa Mustonen (TA-Asumisoikeus Oy, Espoo), Jari Mäkimattila (A-Kruunu Oy, Helsinki) ja Taina Ruhala (Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärvi).

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry antoi syyskokouksessa julkilausuman. Sen mukaan ARA-asuminen tuottaa laatua kohtuulliseen hintaan. ARA-asumisessa on mahdollista yhdistää useita asumisen laatuun liittyviä tekijöitä, kuten asumisväljyyttä ja hyvää hinta-laatusuhdetta. ARA-asunnot ovat myös yleensä väljempiä kuin vapaarahoitteiset asunnot.

Vuonna 2022 KOVAn edunvalvonnassa korostuvat asuntopolitiikan 8 vuoden kehittämisohjelman toimeenpano, kiinteistökannan hiilineutraalisuusasiat ja valmistautuminen vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, Jaana Närö linjaa.

KOVA ry

Vuonna 2013 perustettu yhdistys, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen suurin edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 107 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 290 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 450 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 75 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 60 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja yli 80 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2021 yhteensä lähes 7 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Valkokullassa tehostettua palveluasumista tarjoavat ryhmäkodit siirtyivät Kirkkonummen kunnan palvelutuotannon piiriin kesäkuussa 2021.

Olemme syksyn aikana arvioineet oman palvelutoimintamme jatkuvuutta Valkokullan senioriasumisen puolella ja todenneet, että jatkamiselle ei valitettavasti ole edellytyksiä. Kaikki Yrjö & Hanna Oy:n palvelut päättyvät Valkokullassa tänään 3.11.2021. Jatkossa senioriasumisen asukkaat voivat halutessaan ostaa kotiin tuotavia palveluja muilta yksityisiltä palveluntuottajilta, tai hakeutua kunnan kotihoidon piiriin, mikäli kotihoidon kriteerit täyttyvät.

Valkokullan kiinteistö on edelleen Yrjö ja Hanna -säätiön omistama, joten asukkaiden vuokrasopimuksissa ei tapahdu muutoksia. Valkokullan seniorivuokra-asuntojen haku tapahtuu myös edelleen nettisivuillamme olevan asuntohakemuksen kautta.