Kategoria: uutiset

Kun tolkullisen kokoisiin, omalla parvekkeella varustettuihin asuntoihin yhdistetään talon tai korttelin yhteisiä kutsuvia tiloja, verstaita, varastotiloja jaettaville ja kiertäville tavaroille sekä monipuolisia arjen palveluita, lähestytään ajatusta yhteisöllisestä, kestävästä asumisesta.

”Kylä tekee paluun kaupunkiin. Elävä yhteisö, arjen kiertotalous, hiilineutraalius ja omavaraisuus ovat tulevaisuuden kaupunkiasumista”, visioi tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä.

Yrjö ja Hanna -säätiön ja Röngän ajatukset tulevaisuuden asumisesta kohtaavat Jyväskylään rakennettavassa Kuokkalan Kalonissa, Jyväskylän Asuntoreformi 2018 -arkkitehtuurikilpailun voittajassa. Säätiön rakennuttama Kalon edustaa tuoreinta ajattelua Suomessa ja kansainvälisestikin.

Kalonin kestävät ratkaisut tarkoittavat esimerkiksi materiaalina hiilineutraalia puuta, matalahiilisiä, kierrätettäviä ja terveellisiä rakennusmateriaaleja, häviävän pientä määrää jätettä, energiatehokasta tekniikkaa, uusimpia digitaalisia innovaatioita sekä suomalaista työtä.

”Kestävästi rakennetuissa kortteleissa ja taloissa pitää voida myös asua kestävästi ja tehdä arjessa ympäristöä kunnioittavia valintoja. Myös tämän mahdollistaminen on rakennuttajan vastuulla”, Kokkonen muistuttaa.

Yhteisöllinen asuminen ja yhteisöllisyys puhuttelee tänä päivänä monia ikään katsomatta. Asuinyhteisö on luonteva osa elämänpiiriä, ja yhteisöllisestä asumisesta onkin tullut kysytty kaupunkiasumisen muoto.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan asumisen mallia, jossa naapuriapu, toisista huolehtiminen ja osaamisen jakaminen, ystävyyssuhteet ja yhteiset puuhat ovat luontevaa, asukkaista lähtevää yhteistä tekemistä. Yhteisössä oma koti antaa oman tilan ja rauhaa, ja kaikkien käytössä olevat yhteiset tilat puolestaan mahdollistavat osallistumisen yhteisön toimintaan.

Oma naapurusto ja yhteisöllinen asuminen merkitsee parhaimmillaan hyvää seuraa ja ystäviä, mielekästä tekemistä, naapuriapua ja vahvaa joukkoon kuulumisen ja turvallisuuden tunnetta.

Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se kysyy hieman tuuppausta.

Toimivissa yhteisissä tiloissa on rauhallisia nurkkauksia omille ja yhteisille arkisille puuhille ja luontevia tiloja kohdata ja istahtaa vaikkapa kahvikupin ääreen. Tuore arkkitehtuuri ja asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin mukautuvat tilat luovat yhteisöllisyyttä.

Yhteinen kuntosali, viihtyisä saunaosasto ja olohuone, televisio sekä inspiroivat piha-alueet vaikkapa kaupunkiviljelmineen yhdistävät ihmisiä kuin vaivihkaa.

Yrjö ja Hanna Kotien yhteisöllisen asumisen malli sopii sekä kaikenikäisille suunnattuihin kaupunkikortteleihin ja -taloihin että ikääntyville suunnattuihin palvelutaloihin.

Siilinjärvellä sijaitseva Akuliina on mainio esimerkki avoimesta yhteisöstä, johon ovat asukkaiden lisäksi tervetulleita kaikki siilinjärveläiset. Yhteiset lounashetket ravintolassa, bingo, tietovisailut, yhteiset tapahtumat, kulttuuririennot ja retket kutsuvat yhteisen tekemisen äärelle sekä asukkaat että naapuruston väen.

Myös kodin läheltä löytyvät peruspalvelut sekä kotiin tilattavat, eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien arkea helpottavat palvelut sekä hoivapalvelut ovat osa kaikkia Yrjö ja Hanna Koteja.

Kohtaamiset, yhteisistä hetkistä syntyvä ilo ja arjen elämykset yhdistävät Yrjö ja Hanna Koteja.

Etsitkö itsellesi tai läheisellesi kotia? Lue lisää:

Rakennutamme yhteisöllisiä Yrjö ja Hanna Koteja yhteistyössä kuntien kanssa. Lue lisää!

Kohtuuhintaista asumista, sopivasti yhteisöllisyyttä, omaa rauhaa sekä vaivatonta arkea, jota tukevat erilaiset kotiin tilattavat palvelut, peruspalvelut lähellä kotiovea ja vaikkapa kulkuvälineiden yhteiskäyttö – tämän päivän kaupunkiasumiseen kohdistuu paljon odotuksia. Asuntoreformi 2018 -kilpailun jyväskyläläinen voittajatyö Kalon kerryttää uusia ratkaisuja ja innovaatioita kaupunkiasumiseen, kun mittava hanke käynnistyy Yrjö ja Hanna Kotien ja hankekumppanien yhteistyönä.

Yhteisöllistä ja sukupolvet yhdistävää asumista pohditaan eri näkökulmista Jyväskylän Kuokkalaan nousevassa Kalonissa. Kalon on kunnianhimoinen rakennushanke, jossa kehitetään ja toteutetaan Asuntoreformi 2018 -kilpailussa ideoitua yhteisöllistä kaupunkiasumista, toimintaa tukevaa arkkitehtuuria ja ilmastoomme sopivaa kaupunkielämää. Yhdessä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa ideoitava yhteistila- ja liiketilakonsepti palvelee naapurustoon ja laajemmalle ympäröivään kaupunkiin ulottuvaa yhteisöä.

Kalon on upea tilaisuus tutkia ja rakentaa täysin uutta, rohkeaa kaupunkiasumista, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti. Teollinen puurakentaminen on keskeinen osa hanketta: reformin hengessä rakennetaan puusta ja muista luonnollisista materiaaleista moderneja, kestäviä, turvallisia ja terveellisiä tiloja.

Kokkonen pitää tärkeänä, että ilmastokuormituksen vähentämiseen kiinnitetään rakentamisessa erityistä huomiota.

Jyväskylän kaupunki odottaa Kalonin toteuttajilta myös uudenlaisia rahoitus- ja omistusmalleja. Yrjö ja Hanna Kodit ja Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso tuovat hankkeeseen osaamista erilaisista asumisen omistus- ja hallintamuodoista.

”Samassa korttelissa voisi olla vaikkapa kohtuuhintaisia ARA-tuotantona rakennettavia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja tai esimerkiksi korkotukilainalla rahoitettavia, omaksi lunastettavia asuntoja. Kalonin hankkeessa voidaan ottaa esille joitakin uusiakin ratkaisuja”, Kokkonen uumoilee.

Kalon tarkoittaa eettisesti hyvää, tarkoituksenmukaista kauneutta – Kalon yhdistääkin aivan uudella tavalla asukaslähtöistä suunnittelua ja rakennusalan asiantuntijuutta.

Piipahda juttelemaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin sopivista asumisratkaisuista Kuntatalon toiseen kerrokseen osastollemme 2.09. Toimimme yhteiskunnallisen yrityksen periaattein, ja yleishyödyllisenä toimijana kannamme vastuuta suomalaisten asumisesta ja sen kehittämisestä. Kuntamarkkinoilla nähdään!

Yhteiskunnallisen yrityksen tavoite on tehdä yhteiskunnallista hyvää liiketoiminnan avulla. Yhteiskunnallinen yrittäminen on vahvassa kasvussa, sillä muuttuvassa maailmassa yhteiskunnalliset ja ympäristöongelmat tarvitsevat ratkojia.

Kuluttajat toivovat yrityksiltä yhteiskunnallista vaikuttamista yhä enemmän ja merkin avulla tällaiset yritykset on helposti tunnistettavissa. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan peräti 59 % merkin tuntevista tiesi merkin kertovan siitä, että yritys on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja että voitosta suurin osa kanavoituu yhteiskunnalliseen hyvään. Puolestaan 57 % merkin tuntevista sanoo sen vaikuttavan ostopäätökseen.

– Yhteiskunnallinen yritys -merkin avulla halutaan helpottaa niin kuluttajien, yritysten kuin julkisten hankkijoidenkin ostopäätöstä tarjoamalla tunnistettava ja luotettava tapa tuoda esille yritysten vastuullisuutta. Merkin avulla on todennettavissa, että sen haltija kantaa kortensa yhteiskuntamme kekoon, kertoo Yhteiskunnallinen yritys -toimikunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo.

Esimerkiksi merkin saanut Yrjö ja Hanna -säätiö sr on valtakunnallisesti toimiva yleishyödyllinen yhteisö, joka rakennuttaa ja ylläpitää ikäihmisten ja muiden erityisryhmien tarpeisiin sopivia kiinteistöjä. Yrjö ja Hanna Kodeissa merkki on otettu avosylin vastaan ja sen on koettu helpottavan esimerkiksi kuntien hankintakilpailuihin osallistumista. Lisäksi merkki on lisännyt asiakkaiden ja omaisten kiinnostusta.

Suomalaisen Työn Liiton seitsemän vuotta sitten lanseeraama Yhteiskunnallinen yritys -merkki toimii kestävän hyvinvoinnin rakentajana.

– Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneille toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voiton käyttötapansa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään, kertoo merkin Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Tupakointi on kiinteistöissämme kielletty sisätiloissa, parvekkeilla ja pihalla, lukuun ottamatta pihalla tupakoinnille erikseen osoitettuja tupakkapaikkoja. Tupakointikielto kirjataan uusiin vuokrasopimuksiin ja kiellon rikkominen voi viime kädessä johtaa vuokralaisen häätöön.

Haluamme edistää savuttomuutta ja minimoida tupakoinnin aiheuttamia haittoja niin asukkaille kuin asunnoillemmekin. Uudet kiinteistömme ovat jo savuttomia ja vanhoissakin päästään tähän vähitellen.