Kategoria: Uutinen

Keravalla riitti menoa ja meininkiä, kun Yrjö ja Hanna Kotien asumisoikeuskohde Jukola avasi ovensa Keravalaiset kodit -tapahtumassa sunnuntaina 4.8.
Tapahtuma keräsi Jukolaan mukavasti porukkaa ja vierailijoita kävin päivän aikana noin 150.
Esteettömät, avarat ja valoisat asunnot sekä yhteistilat saivat aikaan vieraissa ihastusta ja kiinnostusta.

Keskiviikkona 7.8. festivaalialueen Pilske-teltta täyttyi yleisöstä, kun Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen piti puheenvuoron Kohtuuhintaisen asumisen tulevaisuus -ammattilaisaamussa. Myös keskiviikkoiltapäivän URF-akatemia keräsi mukavasti yleisöä. URF-akatemiassa asumisen johtava asiantuntijamme Katariina Välikangas puhui ikä- ja muistiystävällisestä asumisesta.

Kaiken kaikkiaan onnistuneet kaksi päivää URF:ssa!

URF:n tapahtuma-alue

URF-ammattilaisaamun puhujat 7.8.

Toimitusjohtaja Petri Kokkonen puhui ammattilaisaamussa 7.8.

Johtava asiantuntija Katariina Välikangas puhumassa ikä- ja muistiystävällisestä asumisesta 7.8.

Jukolassa kävi sunnuntaina 4.8. noin 150 vierasta

Yrjö ja Hanna Kotien tapahtumaohjelma:

Sata tapaa asua Keravalla -Pop-up tapahtuma Keravan Veteraanipuistossa

• sunnuntai 4.8. klo 11.00-15.00
• Yrjö ja Hanna Kotien Jukola, os. Timontie 1 B, 04200 Kerava

Tapahtuma järjestetään ASO-kohteemme Jukolan sisäpihalla ja tapahtumassa on mahdollisuus päästä tutustumaan tarkemmin Jukolaan, Jukolassa asumiseen ja sen asukkaisiin. Luvassa on myös grillausta.

Kohtuuhintaisen asumisen tulevaisuus -ammattilaisaamu

• keskiviikko 7.8. klo 9-12
• URF:n tapahtuma-alue Pilske-teltta, os. Kivisillantie 12, 04200 Kerava

Ammattilaisaamu sisältää puheenvuoroja ja kohtuuhintaisesta asumisesta on tilaisuudessa puhumassa Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen.

URF-akatemia

• keskiviikko 7.8. klo 14-15.30
• URF:n tapahtuma-alue Pilske-lava, os. Kivisillantie 12, 04200 Kerava

Johtava asiantuntijamme Katariina Välikangas pitää puheenvuoron ikä- ja muistiystävällisestä asumisesta.

URF:in ohjelma löytyy festivaalin verkkosivuilta:

Ilmaisohjelma: https://www.urf.fi/ohjelma/ilmaisohjelma/

Ammattilaisohjelma: https://www.urf.fi/ohjelma/ammattilaisohjelma/

Tapahtuman tuoreet uutiset ja mediatiedotteet: https://www.urf.fi/uutiset/

Nähdään elokuussa Keravalla!

Kalonin kolmeen seniorivuokrataloon Almaan, Liinaan ja Maijaan on tulossa yhteensä 104 asuntoa.

Kalon tarjoaa mielekästä ja turvallista asumista yhdessä ja omissa oloissa. Yh­teisöllisyys luo arkeen tukea ja turvaa. Yhteisölliseen toimintaan voi osallistua omien toiveiden mukaisesti. Kalonin Maija-talossa on erityisesti huomioitu muistiystävällinen asuminen värien, valaistuksen sekä asuinympäristön hahmottuvuuden ja opasteiden avulla.

Liinan ja Alman esitteen ja hinnaston löydät täältä. Maijan esite ja hinnasto ovat luettavissa puolestaan täältä. Pääset sivujen kautta myös asuntohakemukseen.

Lisätietoa seniorivuokra-asuntojemme hakemisesta löydät täältä.

Kalonin arvioitu valmistuminen on lokakuussa 2024. Muuttopäivä vahvistetaan kuitenkin 3 kuukautta aiemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Kalonin asumisen koordinaattoreihin. Heidät tavoittaa arkisin klo 9–15: Henna Mehtovuori ja Hanna Hyvönen puh. 010 571 6363 tai vuokra-asuminen@yrjojahanna.fi.

Kaikki kohteemme ovat savuttomia. Seniorivuokra-asunnot ovat tarkoitettu yli 55-vuotiaille. Noudatamme asukasvalinnassa ARA:n asettamia ehtoja. Energialuokka on A2018.

Ympäristöministeriö on myöntänyt 30 000 euron avustuksen Yrjö ja Hanna Kotien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ”Tulevaisuuden muistiasuminen – Muistiystävällinen asuinalue ja miten se toteutetaan” -hankkeelle. Avustuksen suunniteltu ajanjakso on 1.1.2024 – 31.12.2024.

Hankkeen päätavoite on kuvata ja kehittää tulevaisuuden muistiystävällisen asumisen asuinalue sekä sen kustannusvaikuttava ja tarvelähtöinen toteutus. Hankkeessa lopputuloksena tuotetaan muistiystävällisen asumisen kuvaus ja sen toteutusehdotus. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta, jonka kohteena on Jyväskylän Kuokkalaan rakentuva Kalon-kortteli. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on Kuokkalassa asuvat muistioireiset asukkaat. Hankkeen tuloksia voidaan myöhemmin soveltaa eri asuinalueilla ympäri Suomea.

Hankkeen alatavoitteina on:

• määrittää muistioireisten ja -sairaiden asumisen tarpeita ja olemassa olevia ratkaisuja
• määrittää muistiasumista tukevan asuinalueen rakennetun ympäristön ominaisuudet ja toteutus (rakennus- ja tilaratkaisujen ohjaavuus, toiminnallinen ohjaus asuinrakennuksissa sekä piha- ja asuinalueella, etäisyydet lähipalveluihin)
• kuvata muistiasumista tukeva asuinyhteisö ja asumisen tukiverkosto sekä sen toiminnallinen malli sekä
• kuvata tarvelähtöisiä, toimivia ja kustannusvaikuttavia ratkaisuja.

Hanke toteutetaan Yrjö ja Hanna Kotien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen sekä Muistiliitto ry:n yhteistyönä. Raportti valmistuu vuoden 2024 lopussa.

Lisätietoja:

Katariina Välikangas, johtava asiantuntija

katariina.valikangas@yrjojahanna.fi, puh. 040 574 8744

Pohjoismaiden ensimmäinen elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli rakennetaan Helsingin Jätkäsaareen. Jätkäsaareen toteuttava kiertotalouskortteli on yhteisöllinen kerrostalokortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan kiertotalouteen perustuvan konseptin mukaisesti.

Hankkeen rakennuttajana on Yrjö ja Hanna -säätiö, KVR-urakan toteuttajana on YIT, arkkitehtisuunnittelusta vastaa ARK-House Arkkitehdit ja muista suunnittelualoista A-Insinöörit. Kiinteistöön valmistuu esteettömiä asumisoikeusasuntoja, seniorivuokra-asuntoja sekä liiketiloja.

Hanke on osa Helsingin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Hankkeen kehittämisteemoina ovat rakentamisen aikainen kiertotalous sekä kohtuuhintaiset ja toistettavat kiertotalousratkaisut. Kohteessa toteutuvat vähähiilisyys, uudelleen käyttö, purettavuus ja korjattavuus pitkän elinkaaren aikana.

Tavoitteena kestävä kierrätyspohjainen julkisivumateriaali 

Kiertotalouskorttelin rakentamisessa pyritään käyttämään materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettyjä tai kierrätettäviä, tai ympäristöä vähemmän kuormittavia.

–  YIT:ssä kartoitimme julkisivuun sopivaa kiertotalousmateriaalia ja Jätkäsaaren asemakaava ohjasi tiilen käyttöön. Sopivaa tuotetta ei kuitenkaan löytynyt valmiina ja hankkeessa kiertotalouden ja kestävän rakentamisen konsulttina toimivalta A-Insinööreiltä syntyi idea uuden tuotteen luomisesta. A-Insinöörit nosti esiin Fiskars-konsernin Iittalan lasitehtaan kierrätyslasin yhtenä vaihtoehtona hankkeessa hyödynnettäväksi kierrätysmateriaaliksi, kertoi YIT:n työpäällikkö Janne Piepponen.

– Selvitimme muutamien Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia lähteä mukaan kehittämään kierrätysmateriaalista uutta julkisivumateriaalia, ja saatoimme yhteen lopulta Iittalan lasitehtaan, Wienerbergerin ja kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaavat, kertoo kestävän rakentamisen asiantuntija Janita Rintala A-Insinööreistä.

Wienerbergerin ja arkkitehtitoimiston välisten keskusteluiden pohjalta syntyi ajatus kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävän kiertotaloustiilen valmistamisesta hankkeen pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi.

– Meillä oli jo aiempaa kokemusta saniteettiposliinin käytöstä osana tiilimassaa. Laboratoriotestien perusteella kierrätyslasin käyttö näytti lupaavalta ja pääsimme etenemään ripeästi tehdaskokeisiin, Wienerbergerin tuotekehityksestä vastaava Milla Ahti-Kotilainen sanoo.

– Tiili sopii hyvin kiertotalouskorttelin julkisivumateriaaliksi ja sen pinta on näyttävä. Tiili on materiaalina pitkäikäinen, huoltovapaa ja kestää hyvin Jätkäsaaren merellisiä, vaativia sääolosuhteita. Se, että tiilen valmistuksessa neitseellisiä raaka-aineita korvataan kierrätysaineilla, tukee erinomaisella tavalla hankkeen tavoitteita. Uuden kiertotaloustiilen kehittäminen tapahtui ketterästi, minkä ansiosta se voitiin valita kohteeseen, Piepponen lisäsi.

Kiertotalouskorttelissa tulevaisuuden kestävään rakentamiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti. Se näkyy esimerkiksi rakennesuunnittelussa, jossa otetaan huomioon rakenteiden irrotettavuus. Lisäksi LVI-suunnittelua sekä energiajärjestelmiä tarkastellaan siten, että ne palvelevat myös pitkälle tulevaisuuteen.  Tulevaisuuden ilmasto-oloihin varautuen pihasuunnittelu tehdään rankkasateet ja hellejaksot huomioiden sekä luonnon monimuotoisuutta vaalien.

Tiilien tehdaskokeista hyviä tuloksia

Kierrätysmurskeiden käyttö tiilen valmistuksessa vaikuttaa tiilen ulkonäköön ja siten muurattuun julkisivupintaan. Hiekkaa ja savea korvaavat aineet vaikuttavat myös tiilimassan käyttäytymiseen poltossa. Siksi kaikki kierrätysaineita sisältävät tuotteet koepoltetaan ja testataan huolellisesti.

Kiertotaloustiilien kehitysprojektissa on tehty ensimmäiset, laajat tuotantokokeet Korian tiilitehtaalla Kouvolassa. Noin 40 % kierrätysaineita sisältävät tiilet ovat ulkonäöltään tavanomaisia tiiliä rouheampia ja posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa. Teknisesti kiertotaloustiilet täyttävät CE-merkintään vaadittavat ominaisuudet.

– Olemme halunneet kiertotalouden ratkaisujen jäävän näkyviin myös rakenteissa. On ollut hyvä huomata, että näinkin merkittävä kierrätysaineiden käyttö ei kuitenkaan oleellisesti muuta tiilen ulkonäköä. Se kannustaa kiertotaloustiilien laajempaankin käyttöön. Hienoa, että hankkeen myötä syntyi pysyvä tuote Wienerbergerin mallistoon. Lisäksi tiilet valmistetaan Suomessa ja niissä käytettävä savi on kotimaista, toimitusjohtaja Petri Kokkonen kertoo Yrjö ja Hanna -säätiöstä.

Koetiilet testikäyttöön URF-tapahtuman tiilipaviljonkiin

Osa kiertotaloustiilien tuotantokokeen tiilistä päätyy esitestaukseen tiilipaviljonkiin, joka valmistuu Keravan Kivisillan alueelle osaksi kestävän rakentamisen teemoihin keskittyvää URF-tapahtumaa. Arkkitehtien Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki on toisinto Arkkitehtimuseon ja Designmuseon sisäpihalle vuonna 2022 valmistuneesta Alusta-paviljongista.

– Meille oli tärkeää, että koetiilille löytyy aito, kiertotaloutta edistävä käyttökohde, eivätkä ne mene hukkaan, Wienerbergerin markkinointipäällikkö Maiju Paasiviita sanoo.

Lisätietoja:

Yrjö ja Hanna -säätiö sr.
Petri Kokkonen, puh. 040 457 1670, petri.kokkonen@yrjojahanna.fi

YIT
Janne Piepponen, puh. 040 759 7616, janne.piepponen@yit.fi

Wienerberger Oy
Milla Ahti-Kotilainen, puh. 040 596 7007, milla.ahti-kotilainen@wienerberger.com

Asukkaillamme ja asukkaaksi pyrkivillä on herännyt kysymyksiä liittyen Suomen hallituksen asuntopoliittisiin linjauksiin.

Hallituksen linjaus tarkoittaa, että uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen päättyy vuoden 2025 jälkeen. Asumisoikeuskodeissa jo asuvien sopimuksiin tai ehtoihin linjaus ei vaikuta. Toisin kuin Ylen ASO-uutisesta (29.4.2024) saattaa ymmärtää, Suomessa ei ole tehty päätöstä koko asumisoikeusjärjestelmän alasajosta vaan ainoastaan uusien hankkeiden rahoittamisesta.

Asumisoikeusjärjestelmä on muodostanut vaihtoehdon vuokralla asumisen ja omistusasumisen väliin, missä asukas saa saman pysyvyyden kuin omistusasumisessa ja hyödyn sijoittamansa rahan arvon noususta. Asukas hyötyy myös kohtuuhintaisuudesta, jonka taustalla on ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) rakentamiskustannusten valvonta ja omistajaan kohdistuva vastikkeiden omakustennevalvonta. Lisäksi rahoituskustannukset on toteutettu korkotukilainalla, jossa koron nousua leikkaa valtion korkotuki. Valtio on perustellut asumisoikeusjärjestelmän alasajoa juuri korkojen noususta johtuvasta valtioon kohdistuvasta taloudellisesta riskistä.

”Asumisoikeusasuminen on tarjonnut kaupungeissa erinomaisen työkalun monipuoliselle asuntotarjonnalle, jolla ehkäistään alueiden eriarvoistumista. Asumisoikeusasuminen on mahdollistanut monille hyvän välimuodon vuokra- ja omistusasumisen välille. Ikääntyneille tämä asumismuoto tarjoaa keinon keventää omistuksista johtuvia riskejä, ja lisäksi mahdollistaa kertyneen pääoman käytön muihin ikääntyessä muodostuviin hyvinvointikustannuksiin ja omaan käyttöön. Varsinkin tulojen laskiessa tämä on monille eläkeläiselle ollut mahdollisuus hallita elämänsä kustannuksia ja asua silti hyvässä asunnossa keskeisellä paikalla palveluiden äärellä”, sanoo Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen.

Hallituksen asuntopoliittisia linjauksia selvittää parhaillaan useampi työryhmä.

Yrjö ja Hanna Kotien Asoasunnot Yrjö ja Hanna Oy:n rakennuskanta on tuoretta. Näin ollen riskiä vanhempien ASO-kohteiden peruskorjauskustannuksien jakautumisesta epätasaisesti ei ole. Asuntokantaa pidetään jatkuvasti yllä, ja ASO-maksut ovat ennustettavia. Vain parina viime vuonna tapahtuneet korkojen nousut nostivat epätavallisesti ASO-pääomavastikkeita, kunnes korkotuki alkoi vaikuttamaan. Tämä tietysti oli osaltaan seurausta epätavallisen pitkään nautitusta nollakorkovaiheesta.

”Asukkaanamme pääsette nauttimaan erityisen hyvistä ASO-asunnoista ja siitä, että näiden suunnittelussa on otettu huomioon kaikki ikäryhmät”, Kokkonen muistuttaa.

Lisätietoja:

Petri Kokkonen, toimitusjohtaja, puh. 040 457 1670, petri.kokkonen@yrjojahanna.fi

Hyvinvointipalveluiden toimitusjohtajastamme Sari Laaksosta on haastattelu uusimassa MeNaiset-lehdessä. Haastattelu on osa naistenpäivän kunniaksi tehtyä Naisjohtajat-juttusarjaa.

Sari Laaksolla on vankka johtajakokemus hoivapalveluiden johtotehtävistä. Hän on työskennellyt pitkään hoiva-alalla sairaanhoitajana, hoivakodin johtajana sekä aluejohtajana yksityisellä sektorilla. Hän ajattelee, että oma kokemus alalta auttaa johtamaan innostavasti.

Yrjö ja Hanna Kodit tarjoaa valtakunnallisesti hyvinvointipalveluja ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammautuneille sekä autismikirjon henkilöille. Toiminnan keskeisenä ajatuksena on jokaisen asukkaan arvokkaan arjen kokemus.

”Oma työkokemukseni hoivakodin sairaanhoitajana antaa minulle vankan käsityksen työn vaativuudesta ja henkilökunnan jatkuvasta paineesta. Ymmärrän täysin, miten voimme nykyisellä henkilöstöresurssilla tuottaa asukkaillemme arvokkaan arjen kokemuksen. Tarkoituksena on saada jokaiselle työntekijällemme onnistumisen tunne omassa tehtävässään. Näin voimme kehittää omaa toimintaamme.”

Lue Sarista ja Yrjö ja Hanna Kodeista tehty haastattelu: https://wematchu.com/fi/rooms/2/liike-elama-ja-johtaminen/articles/7292/hoivakodissa-voi-elaa-arvokasta-arkea

Helsingin Kalasatamaan rakentuvassa Mariannessa vietettiin perinteisiä harjannostajaisia torstaina 18.1.

Tunnelma tilaisuudessa oli lämmin ja puheita pitivät Kari Kiviluoma Hausia Oy:stä, rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman M2-Kodeilta/Y-säätiöltä, toimitusjohtaja Petri Kokkonen Yrjö ja Hanna -säätiöltä ja rakennuttajapäällikkö Harri Häll Yrjö ja Hanna -säätiöltä.

Musiikista vastasi Make Häkkinen.

Kerrassaan upea tilaisuus!

Kalasatamaan rakennettavaan uuteen asumisoikeuskohteemme Marianneen tulee 67 asumisoikeusasuntoa 31,0-neliöisistä yksiöistä 84,5-neliöisiin 4h + kt -perheasuntoihin. Energialuokka on A2018.

Asunnon hakemista varten tarvitset ARA:n asumisoikeusjärjestysnumeron. Kohteen arvioitu valmistuminen on marraskuussa 2024.

Esitteen ja hinnaston löydät Mariannen sivuilta. Pääset sivun kautta myös asuntohakemukseen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä myyntiimme puh. 020 742 9880 tai sähköpostitse asoasunnot@yrjojahanna.fi.

Lue lisää Yrjö ja Hanna Kodeista työnantajana täältä.