Helsingin Jätkäsaari – saaresta satamaksi, satamasta kestävän kaupungin malliksi Kolmesta saaresta satamaksi Nykyinen Jätkäsaari koostui alun perin kolmesta erillisestä saaresta, jotka olivat Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko. Saaret olivat jyrkkärantaisia ja kallioisia, paikoin yli kymmenen metriä merenpinnan yläpuolella kohoavia. 1800-luvun lopulla saarilta löytyi huviloita ja satunnaista kesäasutusta, mutta pysyvä kaupunkirakenne puuttui. Käänne alkoi 1890-luvulla, kun Helsingin rantoja kiertävä rautatie rakennettiin Töölönlahdelta Katajanokalle. Jätkäsaari osui luontevasti radan varrelle. Jätkäsaarta ympäröivät syvät vedet tekivät alueesta houkuttelevan satamapaikan. Alueen asutettu historia alkaa 1800-luvun lopulta. Vuonna 1865 saarelle oli kirjattu parikymmentä ihmistä: neljä perhettä palvelusväkineen. Kuva: Helsingin karttapalvelu Satama muokkasi koko aluetta Seuraavien vuosikymmenten aikana Jätkäsaaresta kasvoi Suomen merkittävin tuontisatama. Satama toi alueelle varastoja, nostureita, teollisuusrakennuksia ja vilkkaan työympäristön. 1920-luvulla valmistui Lars Sonckin suunnittelema satamarakennus L3, joka on yhä pystyssä ja muistuttaa alueen varhaisesta satamahistoriasta. Rakennuksen nykyinen laajennus on nykyisin osa Clarion Hotel Helsinkiä, mikä hieno esimerkki siitä, kuinka vanha rakennus voi saada kokonaan uuden käyttötarkoituksen. Myös alue itse muuttui jatkuvasti. Merta täytettiin vaiheittain, ja uutta maata rakennettiin sataman tarpeisiin. Kuva: Helsingin karttapalvelu Satamasta kaupunginosaksi Vuonna 2008 satamatoiminnot siirtyivät Vuosaareen. Samalla alkoi yksi Helsingin historian suurimmista kaupunkikehityshankkeista. Entinen satama alkoi muuttua merelliseksi kaupunginosaksi, jossa ihmiset jälleen asuvat, työskentelevät ja viettävät vapaa-aikaansa. Ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 2009, ja rakentaminen jatkuu edelleen. Jätkäsaari on urbaani, merellinen kaupunginosa. Tiivis rakentaminen, suojaisat umpikorttelit, kivijalkaliikkeet ja ratikat tuovat Jätkäsaareen kantakaupungin ilmeen. Jätkäsaaren keskellä mutkitteleva Hyväntoivonpuisto ja liikuntapuisto tarjoavat virkistystä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Jätkäsaaren alueen arkkitehtuurissa on moderni ja kokeileva ote, joka näkyy esimerkiksi pariisilaistyylisessä kattotason rakentamisessa ja värien käytössä. Kiertotalouskorttelinkin persoonallinen ilme syntyy luonnonmukaisista, kierrätetyistä ja uusiokäyttöön perustuvista materiaaleista. Kiertotalous näkyy paitsi korttelin ratkaisuissa myös sen ulkoasussa ja arkkitehtuurissa. Jatkuvaa uudistumista Kiertotalouskortteli jatkaa Jätkäsaaren pitkää tarinaa. Siinä missä alue rakennettiin aikanaan sataman tarpeisiin, rakennetaan sitä nyt tulevaisuuden asumista varten. Kiertotalouskorttelissa painotetaan pitkäikäisiä ratkaisuja, muuntojoustavuutta, vähähiilisiä materiaaleja ja uusiokäyttöä. Sama paikka. Monta elämää. Ja nyt uusi luku on vasta alkamassa. #100tarinaakiertotaloudesta
