Kiertotalouskorttelin Ilmari, Helsinki

Yrjö ja Hanna Kotien Kiertotalouskortteli ei ole pelkästään uusi asuinkohde. Se on myös kehityshanke, jossa etsitään ratkaisuja tulevaisuuden kestävään asumiseen ja rakentamiseen.

Kiertotalouskorttelissa kiertotalous on koko hanketta ohjaava toimintatapa. Rakennuksia, materiaaleja ja tiloja suunnitellaan niin, että ne palvelevat mahdollisimman pitkään, kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja tuottavat vähemmän jätettä.

Samalla Kiertotalouskortteli haastaa perinteisiä käsityksiä siitä, miltä kestävä rakentaminen voi näyttää. Korttelin persoonallinen ilme syntyy luonnonmukaisista, kierrätetyistä ja uusiokäyttöön perustuvista materiaaleista. Kiertotalous näkyy paitsi rakennusten ratkaisuissa myös niiden ulkoasussa ja arkkitehtuurissa. Tarkoituksena on luoda elinvoimainen ja aikaa kestävä kaupunkikortteli, jossa ympäristövastuullisuus on näkyvä osa ympäristöä ja korttelin omaa identiteettiä.

Hanke on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää käytännöllisiä kiertotalousratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös tulevaisuuden rakentamisessa.

Kiertotalouskorttelin rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2026, ja korttelin arvioidaan valmistuvan keväällä 2028. KVR-urakan toteuttaa YIT, arkkitehtisuunnittelusta vastaa ARK-house Arkkitehdit ja muista suunnittelualoista A-Insinöörit.

Kiertotalouskortteliin valmistuu yhteensä 154 asuntoa, joista 70 on asumisoikeusasuntoja ja 84 seniorivuokra-asuntoja.

Kortteli on suunniteltu yhteisölliseksi kaupunkikortteliksi, jossa eri-ikäiset ihmiset voivat kohdata luontevasti osana arkea. Yhteiset piha-alueet, yhteistilat, aulat ja harrastetilat kutsuvat asukkaita osallistumaan, harrastamaan ja viettämään aikaa yhdessä. Yhteisöllisyys lähtee aina asukkaista itsestään, heidän toiveistaan ja osaamisestaan. Korttelin elämä muotoutuu asukkaidensa näköiseksi.

Yhteisten tilojen lisäksi korttelissa kannustetaan jakamistalouteen. Asukkaat voivat esimerkiksi lainata, jakaa tai kierrättää tavaroita kierrätyspisteellä sekä hyödyntää yhteisiä tiloja erilaisiin harrastuksiin ja tapahtumiin.

Piha-alueille toteutettavat viljelylaatikot tarjoavat mahdollisuuden kaupunkiviljelyyn ja yhteiseen tekemiseen. Pölyttäjäystävälliset kasvit lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Kastelussa hyödynnetään talteen kerättyä sadevettä. Kortteliin toteutetaan myös viherkattoja, jotka lisäävät viihtyisyyttä ja auttavat sadevesien hallinnassa.

Kortteli on suunniteltu pitkäikäiseksi ja muuntojoustavaksi. Tavoitteena on, että kortteli palvelee erilaisia käyttäjiä ja käyttötarkoituksia mahdollisimman pitkään sekä mukautuu myös tulevaisuuden tarpeisiin. Myös esteettömyys on huomioitu kaikessa suunnittelussa, jotta kortteli tarjoaa toimivan, turvallisen ja viihtyisän ympäristön mahdollisimman monelle asukkaalle eri elämäntilanteissa.

Kiertotalouskortteli toimii myös alustana uusille rakentamisen innovaatioille. Hankkeen aikana Yrjö ja Hanna Kodit on haastanut perinteisiä rakentamisen toimintamalleja ja etsinyt yhteistyökumppaneidensa kanssa uusia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen.

Jo suunnitteluvaiheessa on tarkasteltu rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuuksia sekä niiden kierrätettävyyttä rakennuksen elinkaaren päättyessä. Rakenteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota myös purettavuuteen, jotta rakennusosat voidaan tulevaisuudessa irrottaa ehjinä ja hyödyntää uudelleen uusissa kohteissa sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi.

Rakentamisessa hyödynnetään kierrätettyjä ja kierrätettäviä materiaaleja sekä vähähiilisiä ratkaisuja, kuten vähähiilistä betonia. Myös vanhoille rakennusmateriaaleille annetaan uusi elämä. Esimerkiksi valuissa ja piha-alueiden täytöissä hyödynnetään kierrätetystä betonista valmistettua Betoroc-mursketta.

Yksi hankkeen näkyvimmistä innovaatioista on julkisivuissa käytettävä palkittu kiertotaloustiili, joka valmistetaan 40 prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyslasista ja saniteettiposliinista. Ratkaisu kehitettiin yhteistyössäYrjö ja Hanna Kotien, YIT:n, A-Insinöörien, Iittalan lasitehtaan ja Wienerbergerin kanssa, ja se palkittiin Keskuskauppakamarin Vuoden vastuullisuusteko -palkinnolla vuonna 2024.

Hankkeessa kehitetään lisäksi uusia kiertotaloutta tukevia rakennusratkaisuja, kuten julkisivujen Sandwich-elementtejä, joiden materiaalivalinnoissa on huomioitu vähähiilisyys, pitkä käyttöikä ja tuleva kierrätettävyys.

Työmaalla tavoitellaan jopa 90 prosentin kierrätysastetta, mikä ylittää selvästi EU:n kestävän rakentamisen taksonomian 70 prosentin vähimmäisvaatimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisimman suuri osa rakentamisessa syntyvistä materiaaleista pyritään hyödyntämään uudelleen tai kierrättämään.

Rakentamisen aikaisia päästöjä vähennetään käyttämällä työmaan kuljetuksissa ja työkoneissa uusiutuvaa HVO-polttoainetta fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Julkisivuissa käytetään palkittua kiertotaloustiiltä, joka valmistetaan 40 prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyslasista ja saniteettiposliinista

Korttelin energiaratkaisut perustuvat uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen. Kiertotalouskortteli toteutetaan A-energialuokkaan.

Rakennusten lämmitysenergia tuotetaan pääosin maalämmöllä, jota kerätään jopa 600 metrin syvyydestä. Lisäksi osa sähköstä tuotetaan katoille asennettavilla aurinkopaneeleilla.

Energiankäyttöä ohjataan älykkäillä järjestelmillä, jotka auttavat käyttämään energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Asukkaat voivat seurata oman asuntonsa energiankulutusta huoneistoon sijoitettavalta näytöltä.

Yhteisaulaan sijoitetaan lisäksi näyttö, josta voidaan seurata koko kiinteistön energiankulutusta.

Kiertotalouskorttelin rakentamisen aikana keräämme ja julkaisemme tarinoita hankkeen ratkaisuista, innovaatioista ja ihmisistä niiden takana.

100 tarinaa kiertotaloudesta -osiosta löydät käytännön esimerkkejä siitä, miten kiertotalous toteutuu Kiertotalouskorttelissa rakentamisen aikana ja myöhemmin osana asukkaiden arkea. Tarinat avaavat hankkeen ratkaisuja ja näyttävät, miten kiertotalous näkyy käytännössä.