Vuokralla vai omassa? On olemassa myös kolmas vaihtoehto.

Oma koti on paikka, jossa eletään arkea, luodaan muistoja ja suunnitellaan tulevaisuutta. Mutta tarvitseeko pysyvä ja turvallinen koti aina suuren asuntolainan? Asumisoikeusasuminen tarjoaa vaihtoehdon, jossa yhdistyvät vuokra-asumisen joustavuus ja omistusasumisen pysyvyys.

Asumisen vaihtoehdoista puhuttaessa ajatellaan usein ensimmäisenä vuokra- tai omistusasumista. Niiden rinnalla on kuitenkin kolmas vaihtoehto, asumisoikeusasuminen, joka tarjoaa joustavan ratkaisun monenlaisiin elämäntilanteisiin.

Asumisoikeusasumisessa asukas saa pysyvän asumisoikeuden kotiinsa ilman, että hänen tarvitsee ostaa asuntoa omakseen. Se tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen ja turvalliseen asumiseen ilman suurta asuntolainaa tai asunnon jälleenmyyntiin liittyviä huolia.

Oma koti ilman omistusasumisen huolia

Asumisoikeusasunnon hankkiminen on yksinkertaista. Aluksi asukas maksaa asumisoikeusmaksun, joka on noin 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen asumisesta maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta.

Asumisoikeuskoti tarjoaa pysyvyyttä: kodissa voi asua niin pitkään kuin haluaa, kunhan asumisoikeussopimuksen velvoitteista huolehditaan.

Asumisoikeusasumisen etuna on myös taloudellinen ennakoitavuus. Asukkaan ei tarvitse kantaa asunnon arvon vaihteluun liittyvää jälleenmyyntiriskiä tai huolehtia asunnon myymisestä elämäntilanteen muuttuessa.

Kun asukas päättää luopua kodistaan, asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Näin asumisoikeusmaksun palautuminen ei ole samalla tavalla sidoksissa asunnon myyntiin kuin omistusasumisessa.

Myös kiinteistön kunnossapito ja suuremmat korjaukset kuuluvat asumisoikeusyhteisön vastuulle. Niiden kustannukset katetaan osana asumisoikeustalojen taloutta ja käyttövastiketta, joten asukkaalle ei synny samanlaista henkilökohtaista remonttivastuuta kuin omistusasumisessa.

Koti erilaisiin elämäntilanteisiin

Yksi asumisoikeusasumisen vahvuuksista on sen soveltuvuus eri ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille.

Nuorelle aikuiselle tai ensimmäistä yhteistä kotia etsivälle pariskunnalle asumisoikeus voi tarjota mahdollisuuden asettua pitkäaikaiseen kotiin ilman suuren asuntolainan ottamista. Se voi olla houkutteleva vaihtoehto silloin, kun omistusasunnon hankkiminen ei ole ajankohtainen, mutta asumiseen kaivataan pysyvyyttä.

Lapsiperheelle asumisoikeuskoti voi puolestaan tarjota vakaan ympäristön arkeen ja lasten kasvamiseen. Kodista ei tarvitse luopua vain siksi, että vuokranantaja päättäisi myydä asunnon. Jos perheen tilantarpeet myöhemmin muuttuvat, asukas voi hakea vaihtoa toiseen samassa talossa olevaan asumisoikeusasuntoon.

Eläkeikää lähestyvälle tai jo eläkkeellä olevalle asumisoikeusasuminen voi avata aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Omistusasunnon myyminen ja muuttaminen asumisoikeuskotiin voi vapauttaa varallisuutta esimerkiksi palveluihin, harrastuksiin, matkustamiseen tai muuhun itselle tärkeään. Yli 55-vuotiaille asumisoikeusasuminen on erityisen joustava vaihtoehto, sillä heihin ei sovelleta asumisoikeusasuntojen varallisuusrajoja. Aiemmin hankittu omistusasunto tai muu varallisuus ei siis itsessään estä asumisoikeusasunnon saamista.

Hyvä koti palvelee myös tulevaisuudessa

Kodin valinnassa ei ole kyse vain tämän päivän tarpeesta. Elämäntilanteet muuttuvat, ja hyvä koti mukautuu niiden mukana.

Yrjö ja Hanna Kodeilla asumisen suunnittelussa huomioidaan esteettömyys, toimivat pohjaratkaisut sekä arjen sujuvuus. Esteetön koti on hyvä ratkaisu kaikenikäisille: se helpottaa liikkumista lastenvaunujen kanssa, tekee arjesta sujuvampaa ja voi mahdollistaa kotona asumisen myös toimintakyvyn muuttuessa.

Myös sijainnilla on iso merkitys. Yrjö ja Hanna Kotien asumisoikeuskoteja sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä, hyvien kulkuyhteyksien, palveluiden ja luonnon läheisyydessä.

Näin haet asumisoikeusasuntoa

Asumisoikeusasunnon hakeminen alkaa valtakunnallisen järjestysnumeron hankkimisesta. Järjestysnumero haetaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta (Varke), ja se on voimassa kaksi vuotta.

Kun sopiva koti löytyy, asuntoa haetaan asumisoikeusyhteisöltä. Asukkaiden valinnassa noudatetaan järjestysnumeroon ja hakijoiden kelpoisuuteen perustuvia sääntöjä.

Asumisoikeusasumiseen liittyy myös varallisuusehtoja alle 55-vuotiaille hakijoille. Yli 55-vuotiaita nämä rajoitukset eivät koske.

Yrjö ja Hanna Kodit – koteja eri elämänvaiheisiin

Yrjö ja Hanna Kodit tarjoaa asumisoikeusasuntoja Helsingissä, Vantaalla, Keravalla, Tuusulassa ja Jyväskylässä. Valikoimasta löytyy erikokoisia koteja erilaisiin elämäntilanteisiin aina ensimmäisestä omasta kodista perhe-elämään ja eläkepäiviin saakka.

Yrjö ja Hanna Kotien taustalla toimii Yrjö ja Hanna -säätiö, jolla on jo 30 vuoden kokemus asumisen kehittämisestä. Toiminnan lähtökohtana on tarjota turvallisia, toimivia ja viihtyisiä koteja, joissa on hyvä elää myös elämäntilanteiden muuttuessa.

Tämä näkyy erityisesti asuntojen suunnittelussa ja sijainnissa. Esteettömät ja toimivapohjaiset kodit helpottavat arkea kaikenikäisille, ja sijainneissa painotetaan hyviä kulkuyhteyksiä sekä palveluiden läheisyyttä.

Yrjö ja Hanna Kodeilla asukkailla on myös mahdollisuus vaikuttaa oman talonsa asioihin ja osallistua asukastoimintaan. Yhteisöllisyys syntyy arjen pienistä kohtaamisista ja yhdessä tekemisestä, mutta jokainen voi osallistua omalla tavallaan.

Tavoitteena on, että koti tarjoaa paitsi turvallisen ja pitkäaikaisen asumisratkaisun myös viihtyisän ympäristön, jossa voi elää oman näköistä elämää.

Lopulta tärkeintä ei ole se, omistaako kotinsa, vaan se, että koti tuntuu omalta.