Kiertotalouden käsitteet Kiertotaloudesta puhuttaessa vastaan tulee nopeasti joukko käsitteitä, kuten muun muassa uudelleenkäyttö, kierrätettävyys, purettavuus ja muuntojoustavuus. Mutta mitä ne tarkoittavat rakentamisessa – ja miten ne näkyvät käytännössä rakennushankkeessa? Kiertotalous ei tarkoita rakentamisessa vain jätteiden lajittelua tai kierrätysmateriaalien käyttöä. Ajatus ulottuu rakennuksen koko elinkaareen: siihen, mistä materiaalit tulevat, kuinka tehokkaasti niitä käytetään, kuinka pitkään rakennus palvelee käyttäjiään ja mitä rakennukselle, sen osille ja materiaaleille tapahtuu käytön jälkeen. Kiertotalouskorttelissa näitä periaatteita viedään käytäntöön rakennuksen eri osissa. Samalla hanke tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä rakentamisen kiertotalouden keskeiset käsitteet tarkoittavat. Kiertotalous rakentamisessa Rakentamisen kiertotaloudessa rakennukset, rakennusosat ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina. Tavoitteena on vähentää uusien luonnonvarojen käyttöä sekä ehkäistä jätteen ja ympäristövaikutusten syntymistä. Tämä näkyy esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytössä, kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä sekä rakennusten pitkäikäisyydessä, muuntojoustavuudessa ja purettavuudessa. Kierrätysaste Kierrätysaste kertoo, kuinka suuri osuus syntyvästä jätteestä ohjataan materiaalina hyödynnettäväksi. Mitä enemmän materiaalia saadaan kiertämään, sitä korkeampi kierrätysaste. Vähähiilisyys Vähähiilisyys rakentamisessa tarkoittaa sitä, että rakennuksen koko elinkaaren aikana pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjä syntyy esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakentamisesta, rakennuksen käytöstä ja energiankulutuksesta, korjauksista sekä rakennuksen elinkaaren lopussa. Kierrätettävyys Kierrätettävyys tarkoittaa, että materiaali voidaan käytön jälkeen jalostaa uudeksi raaka-aineeksi tai tuotteeksi. Materiaali ei siis päädy jätteeksi vaan saa uuden elinkaaren. Esimerkiksi betonimurske voidaan käyttää uusien teiden tai piha-alueiden rakenteissa. Rakennusmateriaalien ja rakennusosien uudelleenkäyttö Uudelleenkäyttö tarkoittaa, että tuote tai rakennusosa käytetään sellaisenaan uudelleen ilman, että sen materiaalia tarvitsee jalostaa uudeksi raaka-aineeksi. Esimerkiksi purettavasta rakennuksesta voidaan irrottaa betonirakenteisia ontelolaattoja ja käyttää niitä uudessa rakennuksessa. Purettavuus Purettavuus tarkoittaa, että rakennus tai rakennusosa on suunniteltu niin, että se voidaan purkaa hallitusti vahingoittamatta materiaaleja. Näin rakennusosia voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää tehokkaasti. Materiaalien koko elinkaaren huomioiminen Materiaalit valitaan niin, että otetaan huomioon koko elinkaari. Esimerkiksi se, minkälaista jätettä materiaalin tuotannossa, rakennuksen käytön aikana ja remonttien ja purkamisen myötä syntyy. Muuntojoustavat rakennukset ja tilat Muuntojoustavuus tarkoittaa, että rakennusta tai tilaa voidaan muuttaa myöhemmin vastaamaan muuttuvia tarpeita, tarvittaessa myös rakenteellisin tai taloteknisin muutoksin. Esimerkiksi asuntojen pohjaratkaisuja voidaan muuttaa tai tiloja yhdistää ja jakaa. Monikäyttöisyys Monikäyttöisyys tarkoittaa, että samaa tilaa voidaan käyttää eri tarkoituksiin ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi yhteistila voi toimia aamulla liikuntatilana, päivällä kokoustilana ja illalla asukkaiden juhlatilana. Yhteiskäyttö Tarkoittaa toimintoa, jossa tilalla, tuotteella tai palvelulla on useampia käyttäjiä. Materiaaleja valmistetaan modulaarisesti ja esiteollisesti Modulaarisuus tarkoittaa, että rakennus tai sen osia suunnitellaan yhtenäisistä, toisiinsa sopivista osista. Esivalmistuksessa rakennusosia valmistetaan etukäteen tehtaalla sen sijaan, että kaikki tehtäisiin työmaalla. Näin materiaaleja voidaan käyttää tehokkaammin ja rakentamisessa syntyvää hukkaa vähentää. Modulaarisuus voi myös helpottaa rakennusosien vaihtamista, korjaamista ja uudelleenkäyttöä. #100tarinaakiertotaloudesta
